sunnuntai 30. marraskuuta 2014

The little Yeti - Suomen suurin joululahja

Tänä vuonna halusin osallistua Suomen suurin joululahjakeräykseen, kuten viime vuonnakin. Vuosi sitten ompelin nämä lelut, joiden kaavat löysin Etsy-palvelusta Fluffels & DIY Fluffies-sivuilta,


... mutta tänä vuonna halusin tehdä jotain ihan muuta. Jotain karvaisempaa. Suurempaa kunniaa asian tiimoilta en voi saada, kuin että Suomen suurin joululahja on käyttänyt ompelemani Drako-pehmoa mainoskuvissaan facebookissa. Se on sykähdyttänyt joka kerta, kun olen sivuston avannut. Joku pieni poika on minun leluni kainalossaan tuntenut olonsa turvalliseksi. Toivottavasti se edelleen ilahduttaa. 

Tästä pääsette tutustumaan Suomen suurin joululahja-keräykseen. Jos haluatte itse ommella jotain asian hyväksi, löydätte sivuilta ohjeet miten saatte postitettua paketit perille. Ja kannattaa ainakin käydä katsomassa lahjoja, mitä muut ovat tehneet. Taitoa ei ainakaan Suomesta puutu!


Poikien asialla jatketaan tänäkin vuonna. Tein keräykseen jetinpoikasen, jonka kaavat piirsin tällä kertaa itse. Niinpä laitan ne myös teille jakoon. Kaavat voitte printata pdf-tiedostona postauksen lopusta. Ompeluohjeet on englanniksi, koska se palvelee meidän kansainvälistä lukijaporukkaamme. 




Charity work got me into this thing again. Last year I made two soft toys for the kids hospital. The organisation has used my "Drako"-toy in their advertising and I has made me so proud. It really was a loved and needed toy! This year a little yeti squirmed into my thoughts. I designed and sew this for a kids hospital in Finland.  Because I have a special place in my heart for little boys, I chose to do something wild. This yeti doesn't frighten anyone. It is warm and furry and has a friendly smile, with big teeth of course. I want to share the patterns with you. Who knows if someone suddenly feels an urge to make something for the kids as well? And it is a great christmas present as well. 




torstai 27. marraskuuta 2014

Samaa maata

Haastoin muutaman ompelijan tekemään samistelusetit pojalle ja itselleen. Itse sana "samistelu" saa karvat nousemaan pystyyn, tai sai aiemmin. Mikään ei mielestäni ole niin lällyä kuin äiti ja tytär poseeraamassa samankaltaisissa vaatteissa ja kaikki on niin ihanaa ja pumpulista. Ei minun tyyliäni todellakaan. Lisäksi missä ne pojat ovat? Äidit ja pojat, siinäpä vasta idea. Oh boy oh boy.






Meitä yhdistää pojan kanssa rakkaus ompelukoneisiin. Toinen haluaisi leikkiä korjaajaa kaiket päivät, tutkia nippeleitä ja nappuloita ja pyörittää käsipyörää. Toinen taas haluasi ommella kaiket päivät. Neulaa tässä lasten käyttämässä koneessa ei ole turvallisuussyistä, eikä tämä kone mene rikki tutkimisesta. Tätä saa kokeilla. Antiikkinen Husqvarnani on lasten käytössä ohjatusti, virta pois pistorasiasta. Sillä saa leikkiä ompelua mielin määrin turvallisesti. Kone on pelastettu roskalavalta kymmenen vuotta sitten. Se toimii kuin unelma, jos sillä oikeasti haluaisi ommella. Siinä on myös puolinopeudensäädin, ajatellen niitä aikoja kun lapset haluavat oikeasti lähteä sillä ompelemaan.  





Poika sai kaulusrusetin, eli bow tien. Materiaali on ihan vaan trikoo ja se joustaa puettaessa pään yli niin ettei tarvitse koko ajan olla sitomassa sitä uudelleen. Toki sen saa halutessaan auki ja kiinni. Näitä täytyisi tehdä monessa eri värissä, niin hauska se on ja tuo kauluspaitoihin veijarimaista ilmettä. Miksei poikakin voisi koreilla asullaan? Rusetin kaava on omani.
 Kauluspaita on esitelty jo aiemmin tässä blogissa, se on tehty Ottobre kidsin kaavalla.

Ettei liiaksi ole sliipattu, sai poika myös hakaneulahousut joissa sivuissa on mustat kaistaleet. Vähän smokkipukeutumishenkeä, mutta ei sinnepäinkään. Ehkä henkäys vanhaa aikaa vain? 



Itselleni tein mustasta hakaneulatrikoosta odotusajan hameen. Tämä on tehty Burdan hamekaavalla sellaisenaan koolla 36. Aivan mahtava! Istuu täydellisesti loppuajan mahallekin. Mustasta perusneuloksesta tästä saisi todella makean kynähameen ihan toimistokäyttöönkin. Paita on marimekon ohutta batistia ja sen kaava on muistaakseni Sömnadsmagasinista. Se on vain rennosti solmittu vyötäröltä mahan päälle. Näin vanhat kauluspaidat menevät edelleen päivittäisessä käytössä. 




Mitä mieltä olette? Kuka lähtee mukaan tekemään juttua äiti-poika -samistelusta? Jo ilmoittautuneiden lisäksi voi lähteä tekemään ihan omalla ajallaan samantyylistä, omantyylistä tai vaikkapa ihan erityylistä juttusarjaa. Kerro mitä yhteistä teillä on pojan kanssa, mitä haluatte korostaa yhdessä tai onko teillä joku yhteinen juttu mistä haluatte kertoa. Toteuta postauksesi jouluun mennessä ja kerro ihmeessä minulle jos olet tehnyt jo vastaavan postauksen aiemmin. 

Kaikki poikien vaatteita koskevat postaukset luen ilolla! 

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Burdan jumpsuit kokeilussa


Suhteeni jumpsuitteihin on kaksijakoinen. Yhtäältä ne ovat todella suloisia, varsinkin pienten poikien päällä. Parhaimmillaan jopa tyylikkäitä. Tästä hyvä esimerkki on mielestäni Gugguu, jonka moderni tyyli iskee kuin metrin halko. Myönnän, että meillä niitä huppareitakin on kaksin kappalein. Toisaalta taas lapset eivät jostain syystä pidä jumppiksista. Huput ahdistavat, vetoketjut on hankalia. Vessassakäynnit pitää suorittaa vanhemman opastuksella myös isomman osalta, ja vahtia etteivät hihat ui pöntössä. Siksi ne ovat jääneet myös pääosin käyttämättä. 

Tartuin härkää sarvista ja päätin antaa jumpsuitille uuden mahdollisuuden. Jätin pois kaikki mistä lapset eivät pidä: huput, nauhat ja pitkät hihat. Tyttö varsinkin on sellainen, että kaikki paidan hihat vedetään kyynärpäähän saakka ylös ja lopputuloksena on venynyt hiharesori tai katkennut tikki hihansuussa. Edessä on nappilista, tytön toivomuksesta. Hän olisi halunnut napit, mutten ihan siihen lähtenyt vaikka näppärä tuo on nekin avaamaan ja sulkemaan. 

Malli on Burda kids-lehdestä, jonka ostin vuosi sitten Espanjasta. Saatavilla sitä ei ole suomeksi, ohjeet ovat espanjankieliset. Silmiini osui kuitenkin tulostettava pdf-kaava, jonka voit hankkia Burdan sivuilta. Hinta näytti olevan vähän vajaa kuutisen euroa. Itse maksoin koko lehdestä 4 € vuosi sitten. 


Ohjeessa on vajaamittaiset lahkeet ja niitä halusin kokeilla myös tytölle. Nähtäväksi jää ovatko nämä juuri ne vaatteet, jotka jäävät ruttuun talvikengän varren sisään. Pitkät resorit tai pillit olisivat talvella niin kätevät siitä syystä. Aina ei kuitenkaan jaksa toistaa itseään, vaikka käytännöllistä se olisikin. Housujen kimallehohtoinen kangas on palalaarilöytö Eurokankaasta *.





Mallikuvassa puku näytti tältä (Burda)


Yläosa on mustaa trikoocollegea, myöskin Eurokankaasta. Tuttavallisemmin siis joustocollegea. Yhdistelmänä toimii mielestäni hyvin. Tämä kaava on alunperin tarkoitettu paksummalle collegelle. 


Burda kids never fails! Modern, new look and easy to make. Not a regular onepiece, but a girly one. My children are not a fan of jumpsuits. In fact, the only ones I have made have had too little attention and almost never been worn. The wrong thing about jumpsuits are the hoods. They don't fit under the jacket and are a risk when hood falls outside the jacket. One can easily get in trouble while climbing with that outfit on. 

I chose size 110 and it is a perfect fit. The length of the suit is good, pant legs are a bit short but they are made strictly by following the instructions. I think they are cute. I prefer shorter pant legs instead of longer ones. One can download the pattern here



Lopuksi mallia alkoikin jo kyllästyttää kuvattavana oleminen. Eikä ihme. Olihan tuo lastenhuoneen kokkausleikki mielenkiintoisempi juttu kuin äidin harrastuksiin osallistuminen. 




*postaus tehty yhteistyössä EK:n kanssa

tiistai 25. marraskuuta 2014

PingPong


Tekisitkö sellaiset pallopöksyt?
Teen toki, mutta siis millaiset?
Sellaiset mitkä mulla jo oli.
Ahaa? Tarkoitit varmaan NÄITÄ?
Joo, mutta sitten ne pallot menee sillai sivuttain ja ne on erikokoisia.

Asia jäi, kun juuri sellaista pallokangasta nyt ei satu markkinoilla olemaan. Unohtui kunnes toisesta ideasta muistin ja sain kaveriltani hopeaa silitysarkkia. Leikkelin housut omilla kuositteluilla, koska tuosta kaavasta en pitänyt. Leikkasin silitysarkista erikokoisia palleroita. Ompelin housut ja tyttö sai itse asetella pallonsa juuri niin kuin haluaa. Kankaana Noshin JC.






Paita on kirppiksen poistolaarista löydetty XL-kokoinen kapphallin naisten college. Säästin hihansuut ja helman vanhasta. Leikkelin hieman A-linjaiseksi ja resori pääntielle. Hinta 1€, ei paha.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Poikien tyylistä

Taannoisella Ruotsin reissulla ostin SOS:sta farkkujerseytä, joka esipesusta selviytyi lankalenkittömänä eikä ole mennyt miksikään vaikka sitä on nujuutettu pitkin lattioita päiväkausia. Tein siitä pojalle farkun näköiset housut vähän uudenlaisilla taskuilla. Inspiraatio näihin syntyi lauantai-iltana klo 22, mutta enhän minä voinut sitten nukkumaan mennä vaan oli kokeiltava miten ne tehtäisiin käytännössä. Tasku on siis sivusaumaan upotettu, kantattu ja taskupussi on tikattu kiinni lahkeisiin. Periaatteessa ei mitään uutta siis, mutta sen toteutus on erilainen kuin olen aiemmin tehnyt. 

Yksityiskohdat on tärkeitä vaatteissa minulle. Taskut, tikkaukset, kontrastilangat. Kaikki ne tekevät viimeistellymmän vaikutelman. Perushousujakin on toki, mutta näissä tykkään hifistellä. Ei haittaa jos housujen ompeluun menee 2 h varttitunnin sijaan. Ompelu on fiilistelyä. Olen jopa oppinut kuuntelemaan musiikkia samalla. 






Poikien vaatteiden tekoon minua inspiroi tällä hetkellä monikin ulkomainen ompelublogi. Näistä suosikeikseni voisin nostaa 


Puoliksi marokkolainen ja puoliksi englantilainen lastenvaatesuunnittelija, joka asuu Montrealissa, pitää upeaa, inspiroivaa blogia, jossa erityisesti ovat mieleeni poikien vaatteet. Katsokaapa esimerkiksi vaikka tätä postausta joka innoitti minua tekemään nämä postauksen vaatteet. 



Blogi kertoo 4 lapsen tanskalaisesta äidistä ja vaimosta, jonka harrastus on yllättäen ompelu. Kuten minäkin, hän on myös itseoppinut ompelija, joten samaistun paljon kirjoittajaan. Blogin tyyli on raikas ja moderni ja se kirjoitetaan tanskaksi. Mukana on englanninkielisiä käännöksiä. Tämä ei haittaa koska olen visuaalinen ja kuvat kiinnostavat kaikkein eniten blogipostauksissa. Tästä pääset katsomaan asiasanalla lastenvaatteet hänen ompeluksiaan. 




Paidan tein sillä samalla perus-rascalin kaavalla kuin aiemminkin, koossa 92 ja 98 pituuksilla. Hihoihin pitäisi laittaa lisää mittaa seuraavaan. Paidan etu- ja takakappale on tehty myös länsinaapurista ostetusta metsätrikoosta (muistaakseni Ohlssons tyger) ja hihat on marimekon paksua resorineulosta. Pääntiellä on samaten resorihuolittelu ja miehustan tasku on EK:n puuvillastretchiä. Tein rouhean saumurihuolittelun vaan yläreunaan ja muuten ompelin sen normaalin taskun tapaan. 

perjantai 21. marraskuuta 2014

Gingerbread man



Printterin yhtäkkisestä eloon heräämisestä johtuen sain idean kokeilla uusia ilmaiskaavoja netistä. Pojan paita on tehty Metsolan paitakaavalla (sk elokuu/14). Alkuperäinen paitakaava löytyi samasta lehdestä, mutta se sisälsi virheen ja hihan pyöriö oli liian pitkä. Tässä toiseessa kokeilemassani se oli lyhyempi, mutta silti aika väljä. Kaava soveltui tällaiselle paksulle joustofroteelle paremmin kuin trikoolle joten tässä tuo ylimääräinen väljyys ei niin erotu. Tein koolla 92 (jouduin jatkamaan hihoja resoreilla koska kangas loppui kesken), mutta tämä vastaa ainakin kokoa 98. Tuli kahden joulun paita tästä siis. Kaavan voit tulostaa täältä.




I chose to try some new patterns yesterday. Metsola has a good reputation on making very good quality clothes. They had a co-operative project with Suuri Käsityö, one of the biggest sewing- and knitting magazines in Finland last august. SK published two of Metsolas sewing patterns. One was about a basic dress and the other one was a basic long sleeved shirt pattern. The first problem was, that the pattern was completely wrong in the magazine, so SK had to solve the problem quickly. They announced the better version in their website soon after the magazine was published. You can print it here.  I used the altered, better version (not the magazines version).

Note that it is quite a large pattern! Choose the same size or smaller you would normally choose OR use a fabric that has less stretch than 30 %. I chose stretch terry because I thoght it would fit well (Metsolas most used fabric is stretch terry). Not a great success, but it'll do. 




Tytön mekko on puolestaan tehty kesämekon kaavalla, joka on tarkoitettu n. nelivuotiaalle. Sovituksessa huomasin, että helmaa olisi saanut ainakin jatkaa reilusti jotta toimisi meidän reilun metrin mittaisella mallillamme. Kaava vastaa siis kokoa 98, ja kannattaa pidentää mikäli mielii polvimittaista helmaa. Tällaisenaan mekko on nyt sitten tunika. Kaavan voit tulostaa täältä. 

Ei mennyt siis ihan putkeen nämä kokeilut. Pienillä muutoksilla varmasti toimivia kaavoja, mutta tällaisenaan vain kohtalaisia yritelmiä. 




The other pattern I chose to try was printed here. A raglan sleeved little girls dress in size 4. I have to say that the girl in the pictures is so cute! And petite. Because my girl is 3 years old, about 105 cm tall and weights about 15 kg. As you can see, the pattern is actually a tunic pattern in my opinion. I have to remember to lengthen it about 5-10 cm to the next version. On the whole, it is a great pattern and fits well but the hem should be longer. I recommmend it still! Try it. 


(Lastly but not least. I don't know why, but the picture quality is poor and blogger makes it even worse. My cameras settings are possibly the reason. I used manual settings, and I'm not happy with the results. It is quite dark inside and I used Nikkor 50 mm 1:1,8g and the shutter was 1/13 F 1.8. Or maybe it was the models that bounce and move all the time...)





torstai 20. marraskuuta 2014

Kaksi karhua


Tytöt toivoivat pehmonallerusetti pipoja. Niiden piti olla pehmeät, lämpimät, hauskat, helpot pukea ja rusetti, sekä korvat piti olla. Kaavoitusta ja koeversiota. Yksi torkkupeitto ja vähän ompelua. Päällinen siis torkkupeittoa, vuorina velour. Korvien kohdalle mallasin palat pulia tuulisuojaksi ja tikkasin vuorin nurjalle siksakilla. Juuri passelit jo näillekkin keleille. Kypärämyssymäinen malli suojaa kivasti kaulaa ja niskaa, eikä kauluria tarvita. Isommalle tämä riittää varmasti koko talven, mutta pienempi vilukissa tarvitsee vielä merinomyssyn varmasti väliin.







Näistä tuli kyllä tosi hauskat.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Kukkaisprinsessa

Tein molokidsin innoittamana isommalle tytölle mekon. Tämä olikin todella mieluinen ja oikein kelpaava. Helma on sifonkia ek:n palalaarista ja vuorina satiini. Yläosa ek:n puntoneulosta. Vyötärölle laitoin framilonia, jotta kuroo löysyyden pois, joka tarvittiin pukeutumiseen. Pääntielle tein samettisesta silityskalvosta korun. Hihat piti ehdottomasti olla prinsessamaiset. Päädyin asettamaan helman kuvioinnin perinteisen keskiedun sijaan sivulle, jotta sain saumat piiloon.











Pajoittelen suuresti blogihiljaisuuttani, tässä on nyt monen asian summa. Kannettavani hajosi, miehen kannettava on niin tehoton ettei pyöritä edes picasaa. Punapää tiputti kameran ja jotain hajosi. Kamera ei enää siirrä kuvia koneelle, kuin yksi kerrallaan. kuvista tulee rakeisia ja tärähtäneitä. Koulussa kiirettä ja seliseli. Turhauttaa suuresti.

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Hopearahamekko

"Trikoinen mekko, leggarit." Niinhän ne monet kehottaa tekemään päiväkoti-ikäiselle lapselle, jotta pukeminen olisi helpointa. En näe mitään syytä miksi lapsi, joka osaa pukea päälleen prinsessahörhelön vetoketjuineen niin halutessaan, ei muka osaisi pukea simppeliä puuvillamekkoa. Sama lapsi ei saa päälleen yöpukua, vaikka siinä on mahdollisimman vähän yksityiskohtia. Taitaa olla muusta kuin tekniikasta kyse. Uskalsin tehdä trikoomekkoon nappilistan silläkin uhalla, että tämä vaate olisi muka liian vaikea pukea. Toisin kävi, nepparien kiinnitys ja aukaisi sujuu rutiinilla. Onhan tämä kuulemma merirosvojen hopearahamekko. Meidän neidin pukemisen kompastuskivet ovat jossain ihan muussa kuin materiaaleissa. 





Loose tunic with button split. In my opinion, this is not the easiest to start with. But with a little effort, one can really make it work. It took two and a  half an hour to make this from start to finish. The pattern is actually a basic long sleeved raglan shirt "three buttons" that you can find in Ottobre kids 6/14. 






Kaava tähän mekkoon löytyi uusimmasta Ottobre kids 6/14 lehdestä. Se on tehty Three buttons-paidan kaavalla koossa 104. Ainoastaan olen pidentänyt helmaa n. 20 cm ja kaventanut hihoja. Kuten kuvasta näkyy, malli on aika väljä, ja soveltuu sellaisenaan hoikalle mekoksi. Jos tällä kaavalla tekisin paitaa, olisi se teltta. Kannattaa valita yhtä kokoa pienempi jos paitakaavaksi valitset. 

Nappilistan ohjeet oli tällaiselle "luen ohjeet, laitan kirjan kiinni ja koitan tehdä ulkomuistista" aikamoisen vaikeat. Piti monta kertaa tarkistaa, että miten se nyt menikään. Nappilistaa en tällaisenaan ollut tehnyt ikinä. Eikä se tälläkään kerralla mennyt oikein. Kuvasta katsomalla tuo alaosa olisi pitänyt ommella päällipuolelle. Minulla se meni nurjalle, mutta näinkin ihan toimiva kokonaisuus. 





Hama beads are the number one craft this week. Sewing time for me when my girl wants to make them. But, when the little brother is awake, there is nothing more fun (in his opinion) than to mess her beads entirely. Not so much fun for me then, eh?


Mittasin helmasta hamemitan ja laitoin oletetun vyötärön kohdalle kuminauhan. Nauha on ommeltu peittarin leveällä ompeleella päällipuolelta. Laitoin nuppineulat oikealle ja aina kohdalla irroitin yksi kerrallaan ne. Näin sain oikealle kohdalle aseteltua kuminauhan. Seuraavaan teen niin, että katkaisen tämän mekon puoliksi ja ompelen saumakohtaan framillonin saumojen väliin. Niin se ei tunnu ihoa vasten ollenkaan. 


Kaikki kankaat on ostettu Eurokankaasta*. Tuo pallokangas kesti esipesun 40 asteessa hyvin, ei mitään jälkiä nukasta tai printin halkeamisesta. Persikanvärinen hihakangas taas on palalaarilöytö. Nämä löydöt on tehty Variston myymälästä viime viikolla. 


*tehty yhteistyössä Eurokankaan kanssa